Tämän päivän ja huomisen kirjat
Royal College of Artissa työskentelevän Manolis Kelaidiksen esitys tulevaisuuden sähköisistä kirjoista on ehkä vakuuttavin kohtaamistani visioista.
Paperille painettavia mikropiirejä ja kirjan sivuilta tehtäviä Google-hakuja odottaessamme on julkaistava ihan perinteisiä opuksia.
Ville Vuorelan Pelintekijän käsikirja on ensimmäinen suomalainen tietokirja pelisuunnittelusta. Vesa Sisätön esseekokoelma Toisten kirjoissa perehtyy puolestaan ihmisoikeus- ja kehitysmaakysymyksiin kaunokirjallisuuden kautta.
Painetun kirjan valta-asemasta huolimatta olemme aktiivisia myös sähköisellä rintamalla. BTJ Kustannuksen ensimmäinen e-kirja on vastikään ilmestynyt Ari Haasion Internet-tiedonhaun teho-opas.
Comments
Asiakas tietysti valitsee kumpi palvelee hänen tarpeitaan paremmin: sähköinen vai painettu kirja. Tuotteet ovat erilaisia ja niillä on erilaiset vahvuudet. Esimerkiksi tiedon etsiminen sähköisestä kirjasta on usein helpompaa kuin painetusta opuksesta.
Kuka tahansa voi pyytää kirjapainosta tarjouksen teoksen painamisesta ja havaita, että painokulut ovat tosiaankin suhteellisen pieni siivu kirjan lopullisesta hinnasta.
Kirjan synnyssä on kuitenkin monta muutakin työvaihetta. Kirjailijan tehtyä oman työnsä teksti pitää toimittaa, teokselle täytyy luoda ulkoasu ja kirjaa pitää myös markkinoida.
Sähköisten kirjojen hyviin puoliin kuuluu sekin, että painosta ei koskaan myydä loppuun. Painettuja kirjoja on olemassa vain rajallinen määrä, eikä uuden painoksen ottaminen ole aina kannattavaa.
Sähköisen kirjan voi toki ottaa mukaansa vaikkapa kannettavan tietokoneen kiintolevyllä. Parin kilon painoinen PC voi pitää sisällään kymmeniä tai satoja sähköisiä kirjoja.